Itsensä johtamisella tuloksiin

MOOC-badge

Voit tutustua täällä MOOC-kurssina toteuttamani Itsensä johtamisen kokonaisuuden aineistoihin lyhyinä introleikkeinä. Kaikkiaan itsensä johtaminen on todella laaja, mutta valtavan kiinnostava kokonaisuus, jossa voi kehittyä läpi elämän. Itsensä johtamisen hyödyt konkretisoituvat nopeasti käytännössä.

Itsensä johtamisen MOOC-verkkokurssi toteutettiin JAMKin pilottikurssina touko-kesäkuussa 2015 kuuden viikon kokonaisuutena. Kullakin viikolla käytiin läpi yksi tai useampia keskeisiä Itsensä johtamisen teemoja.

Opiskelijapalaute MOOC-kurssilta

MOOC Itsensä johtaminen -kurssista kerättiin kattava opiskelijapalaute.

Tässä opiskelijapalautekommentteja:
  • "Erinomaiset, selkeät materiaalit ja runsaat linkit lisämateriaaleihin."
  • "Loistava kokonaisuus, mielettömän hyvät, ytimekkäät materiaalit, ei mitään turhaa, kaikki täyttä asiaa, loistavat linkit."
  • "Materiaalin selkeys, joka auttoi pohtimaan ja oivaltamaan. Materiaali oli kaikkinensa kiinnostava ja innostava."
  • "Tehtävien tekeminen itselle sopivaan aikaan. Kurssilla oli myös muita työelämässä olevia, joiden kokemuksia oli mielenkiintoista ja avartavaa peilata omaan toimintaan. Erittäin konkreettisesti tehokas kurssi, missä teoria siirtyi suoraan käytäntöön. Kiitos hyvästä aineistosta ja toteutuksesta!"
  • "Sisältö oli hyvin suunniteltu ja toteutettu. Paljon tekstiä ja hyviä linkkejä ja videoita jotka tukivat oppimista. Opin uusia asioita itsestäni ja kurssi ohjasi oppimistani hyvin jokaisessa kokonaisuudessa."

Itsensä johtamisen kokonaisuus

Itsensä johtaminen on tämän päivän keskeinen osaamisvaatimus, jopa kansalaistaito. Esimies- ja johtotehtävissä toimiville se on ehdottoman keskeinen kompetenssi. Itsensä johtamisen taidosta on hyötyä työelämän lisäksi myös muilla elämänalueilla: vapaa-ajalla, luottamustehtävissä ja jopa parisuhteessa.

Itsensä johtaminen tarkoittaa itsensä tuntemista, oman elämän hallintaa ja kehittymistä. Taitava itsensä johtaja tietää vahvuutensa ja kehittämiskohtansa, pystyy määrittelemään elämänsä suunnan ja etenemään tavoitteeseensa. Hän ei lannistu vaikeuksista, vaan kykenee kääntämään ne voimavarakseen. Itseään johtamalla hän kunnioittaa myös kanssaihmisiään sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä.

Itsensä johtamisen kokonaisuus

Tavoitteellisuus

Tavoitteellisuus on itsensä johtamisen perusta. Ilman tavoitteellista ajattelu- ja toimintatapaa ei ole mahdollista kehittyä, sillä kehittyminen tarkoittaa aina muutosta ja muuttuakseen ihmisellä pitää olla tiedossa tavoite, johon muutoksella tähdätään ja vahva motivaatio kulkea tavoitetta kohti. 

Tavoitteellisuus tarkoittaa tulevaisuuden henkilökohtaisen vision määrittelyä, mutta se voi olla myös, vaatimattomampi, arkinen välitavoite. Tavoitteellisuus ja menestyminen linkittyvät toisiinsa. Kun pystyt määrittelemään, mitä oikeasti haluat saavuttaa ja olet valmis ponnistelemaan tavoitettasi kohti, olet jo lähtenyt matkalle.

Motivaatio

Motivaatiolla on laaja merkitys päivittäiseen elämäämme. Teemme valintoja ja päätöksiä reaktiivisesti ja nopeasti, mutta myös suunnitelmallisesti ja pidemmällä aikavälillä. Päätöstemme takana ovat sisäinen motivaatiomme ja erilaiset ulkoiset motivaattorit. Kun tiedämme, mitkä asiat meitä motivoivat, voimme helposti hallita tekemisiämme, toimintaamme ja sitoumuksiamme.

Itsetuntemus

Itsetuntemus on itsensä johtamisen perusta. Jos ei tunne itseään, ei voi myöskään tietää, millä tavoin voisi parhaiten johtaa itseään. Itsetuntemus on yhtä kuin tietoisuus ja selkeä käsitys omasta itsestään. Itsetuntemukseen liittyy myös suhde muihin: miten toimii muiden seurassa ja erilaisissa yhteisössä.

Itsetunto

Terve itsetunto on hyvän elämän tae. Itsetunto kertoo, että ihminen on hyväksytty ja hyvä. Se tarkoittaa myös, että arvostaa itseään ja pitää elämäänsä ainutlaatuisena, merkityksellisenä ja arvokkaana. Hyvä itsetunto vaikuttaa ihmisen toimintaan tyytyväisyytenä elämään, hyvänä mielialana, tunteena oman elämän hallinnasta, sosiaalisena sopeutuvuutena sekä vaatimustason ja suoriutumisen tasapainona. On vaikea elää tyydyttävää elämää, jos ei kykene arvostamaan itseään ja suorituksiaan.

Hyvä itsetunto on itsensä hyväksymistä ja tunnetta, että "olen hyvä ja osaava". Se on itseluottamusta ja tietoisuutta omasta arvosta. Hyvän itsetunnon omaava henkilö uskoo omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa ja sietää epäonnistumisia ja pettymyksiä. Hän on itsenäinen oman elämänsä ratkaisuissa ja riippumaton muiden mielipiteistä. Hän kykenee myös arvostamaan muita ja tuomaan sen myös esille.

Itseluottamus

Itseluottamus on sisäistä varmuutta, itseensä ja onnistumiseensa luottamista persoonana, eri tilanteissa ja tehtävissä - myös haastavissa sosiaalisissa tilanteissa. Itseensä luottava henkilö hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Hän on myönteinen ja positiivisen asenteen omaava. Hänellä on myös riittävästi tahdonvoimaa.

Itseluottamuksen elementit:

1) yksilön osaaminen ja taidot tavoitteen saavuttamiseksi tai tehtävän suorittamiseksi

2) itsevarmuus siitä, että saavuttaa tavoitteen tai saa suoritettua tehtävän.

Itsekuri ja itsereflektio

Itsekurin taito voi vaikuttaa menestymiseesi eri elämänalueilla jopa kaikkein ratkaisevimmin. Itsekurin avulla on mahdollista toimia ja täyttää tehtäviään paremmin, nopeammin ja laadukkaammin. Itsekuri kehittää myös itsekontrollia ja itseluottamusta. Se rakentaa itsetuntoa, itsekunnioitusta ja henkilökohtaista arvokkuuden tunnetta. Itsekurin avulla  saat voimaa ja periksiantamattomuutta, joka lopulta johtaa onnistumisiin.

Itsereflektio on varsin hyödyllinen taito kaikilla elämänalueilla. Se oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Se on omien kokemusten systemaattista analysointia, käsitteellistämistä ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua - jatkuvaa parantamista.

Henkilökohtainen hyvinvointi

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Terveenä ja toimintakykyisenä pysyminen edellyttää henkilökohtaisen hyvinvoinnin osa-alueiden tiedostamista, niihin vaikuttavien tekijöiden tuntemista ja riittävästi aikaa osa-alueista huolehtimiseen. Tasapaino ja elämänhallinnan tunne syntyvät, kun kokonaishyvinvointimme on kunnossa. Kokonaishyvinvoinnin johtaminen on itsensä johtamisen keskeinen päämäärä, johon voimme vaikuttaa. Vaikuttamisen mahdollisuus perustuu itsetuntemukseen kokonaishyvinvoinnin osa-alueilla, tavoitetilan määrittelyyn ja muutoksiin, joiden kautta voimme vahvistaa hyvinvointiamme.

Kokonaishyvinvoinnin osa-alueet ovat fyysinen, psyykkinen, henkinen, sosiaalinen ja ammatillinen hyvinvointi.

Ajankäytön hallinta

"Tärkeämpää kuin tehdä asioita oikein, on oikeiden asioiden tekeminen." Stephen R. Covey

Aika on demokraattinen teema: sitä on meillä kaikilla yhtä paljon. Aikaa ei voi varastoida, vaan se kuluu vääjäämättä eteenpäin, eikä mennyttä aikaa saa takaisin. Ajankäytön haasteita riittää myös jokaiselle. Ajankäytön hallinta tarkoittaa, että pystymme hallitsemaan omaa aikaamme ilman, että se hallitsee meitä.

Stressin hallinta

Stressi kuuluu elämään ja voi olla myös positiivinen voimavara. Stressi-ilmiö voi parhaimmillaan palvella arkeamme ja elämäämme, valjastaen henkiset voimamme hyötykäyttöön yksittäisissä tilanteissa. Tällöin aistiemme virittäytyessä ja ajatustemme fokusoituessa tehtävään tai suoritukseen, ponnistelemme yltääksemme parhaimpaamme ja kehoreaktiomme tukevat tätä.

Kroonistuessaan stressi on ikään kuin jatkuvassa valmiustilassa olemista. Se kuluttaa voimia ja haastaa hyvinvointiamme. Pitkittynyt stressitila on vaarallinen, ja voi johtaa uupumukseen ja sen myötä masennukseen.

Muutosvalmius ja muutoksen hallinta

Itsensä johtamisen kokonaisuudessa muutosten hallinta ja muutosvalmius ovat välttämättömiä. Muutosvalmius tarkoittaa kykyä sopeutua muutoksiin, taitoa nähdä muutoksen ylitse eli pidemmälle tilanteeseen muutoksen jälkeen, jolloin orientoituminen muutokseen muuttuu myönteiseksi. Muutos sisältää varmasti haasteita, mutta jokaisessa muutoksessa piilee myös myönteinen mahdollisuus. Tuon mahdollisuuden näkeminen ja siihen vaikuttaminen auttaa suhtautumaan muutokseen positiivisesti.

Tunteiden hallinta ja tunneäly

Ihminen on tunteva olento. Tunteet on rakennettu ihmisen monimutkaiseen psykofyysiseen kokonaisjärjestelmään avuksi lajimme säilymiselle. Ilman tunteita emme sananmukaisesti olisi elossa. Tunteiden kautta ikäänkuin peilaamme jatkuvasti ympäristöämme ja ne auttavat meitä tekemään valintoja elämisen mielekkyyden ja pohjimmiltaan elossa säilymisen kannalta. Tunteet pakottavat asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen: ne käskevät meitä tekemään päätöksiä - joko tietoisesti tai tiedostamattamme. Nuo valinnat ja päätökset vievät meitä eteenpäin aina johonkin suuntaan, olkoonkin, että kukin valinta on aina useita näkökulmia sisältävä.

Tunneäly on kyky tunnistaa ja hallita omia tunteitaan ja tunnetilojaan sekä ihmissuhteisiin liittyviä tuntoja. Se on myös kykyä hyödyntää tunteita ajattelussa ja toiminnassa. Tunneäly koostuu viidestä perustaidosta: itsetuntemus, itsehallinta, motivoituminen, empatia ja sosiaaliset kyvyt. Keskeisintä tunneälyssä on tietoisuus omasta minästä ja omista tunteistaan. Tunneäly on taito, jonka voi oppia.

Henkilökohtainen vuorovaikutus ja viestintä

Vuorovaikutus on alue, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti henkilökohtaiseen elämässä ja työssä menestymiseen. Taitava viestijä ymmärtää erilaisuutta. Hän saa asiansa ymmärrettävästi läpi, kykenee tukemaan lähimmäisiään ja yhteisöään ja edistämään myös omia tavoitteitaan suotuisin vaikuttamiskeinoin - myös tunneälykkyyttä hyödyntäen. Heikot vuorovaikutustaidot taas tuottavat pettymyksiä, sekaannuksia, vääriä tulkintoja ja monet tavoitteet jäävät saavuttamatta.  Harvoin kuitenkaan tulee pohdittua omaa viestintä- ja vuorovaikutustyyliään, vaikka ratkaisun avaimet olisivat hyvin lähellä. Kyvykäs itsensä johtaja sen sijaan omaa realistisen viestijäkuvan ja tahtoa kehittyä aina vain paremmaksi vuorovaikutuksessaan.

Kirja hyödyttämään arkeasi!

Olen laatimassa kirjaa Itsensä johtamisella tuloksiin -teemasta, ilmestymisajankohta loppuvuonna 2015. Teen kirjasta julkaisun, jonka ohjeita käyttämällä saat nopeasti tulosta arkeesi. Tulen käyttämään kirjassa viimeisintä tutkimustietoa, käytännön konkreettisia esimerkkejä, tuloksellisiksi osoittautuneita vinkkejä ja helposti sovellettavia toimintatapoja.

Haluatko kysyä lisää tai tuoda esille teeman, joka olisi hyödyksi muillekin?

Ota rohkeasti yhteyttä: maija.haaranen@jamk.fi

Kiitos!